Pysy aina tuollaisena kuin nyt oot. Tuohan on kehun sijaan oikeastaan kamalinta mitä voit toiselle sanoa. Älä sitten vaan kasva, kehity ja opi uutta. Älä muutu erilaiseksi, koska sitten en enää tiedä mitä teen kanssasi. Meissä kaikissa on sisäänrakennettuna suuri muutosvastarinta, pelko siitä, että pysyvyyttämme uhataan. Oli sitten kyse parisuhteesta tai blogista.

Kun Helsingin Sanomista tuli tabloid-kokoinen, meni monella aamukahvit väärään kurkkuun. Eräs ystäväni taas näki minut ensimmäistä kertaa vuosiin ja totesi kitkerästi, että sä oot kyllä muuttunut tosi paljon. Paljon kamalampaa minusta olisi jos kuluneiden vuosien aikana ei olisi tapahtunut yhtään mitään.

Pysyvyydellä on puolensa mutta se myös rajoittaa. Tulee paine lokerossa pysyttelyyn sitten sisältä tai ulkoa päin, se pitää yhtä kaikki otteessaan ja todennäköisyys löytää jotain uutta pienenee samaa tahtia. Vanhaan takertuminen seisoo aina uuden tiellä ja siksi yritän tietoisesti ja aktiivisesti antaa muutokselle tilaa niin kotona kuin töissäkin.

Blogimaailmassa muutosta usein pedataan lupaamalla ettei mikään muutu. Mikä paradoksi! Siksihän muutoksia tehdään, että halutaan muuttua. Ja vaikka et haluaisikaan, jonkinlainen muutos on ajan myötä joka tapauksessa väistämätön. Voit ainoastaan valita miten suhtaudut siihen.

En ole sama ihminen kuin vuonna 2009, kun vaihdoin blogini alustaa ja nimen tähän nykyiseen. Enkä aio luvata pysyväni jatkossakaan samanlaisena kuin nyt. Paras suhde, työ tai ympäristö onkin sellainen, jossa on aidosti tilaa kasvaa. Sellainen, jossa muutos nähdään positiivisena, eteenpäin vievänä voimana.

Blogini muuttuu pian. Nimi pysyy samana kuin seitsemän vuotta sitten mutta kaikki muu on rakennettu uudestaan. Kulisseissa on koodattu viikkokausia ja samalla olen tehnyt ajatustyötä siitä kuka olen juuri nyt ja mistä haluan teille kirjoittaa. En aio luvata että mikään ei muutu, päinvastoin aion ilolla ja ylpeydellä seisoa sen takana, että valtaosa asioista muuttuu varmasti.

Minun blogimuutokseni ei ehkä yllä Hesarin tasolle hätkähdyttävyydessään mutta sillä on henkilökohtaisella tasolla aivan yhtä suuri merkitys. Osa teistä on ollut mukana jo paljon kauemminkin kuin vuodesta 2009 ja tekin olette muuttuneet. Minä haluan tuottaa juuri sinulle sisältöä juuri nyt ja antaa muutoksen tapahtua.

Muutos ei toki tarkoita sitä, että kaikki vanha tulisi hylätä. Päinvastoin, olemassa olevat perustuksethan ne ovat ne mille tätäkin rakennetaan. Parisuhteessa tai töissä se tarkoittaa vanhasta oppimista, toimivien toimintamallien tuomista nykypäivään ja toimimattomien jättämistä taakse. Sama pätee täälläkin. Kaikki se mikä on tapahtunut, on tuonut minut tähän, juuri tällaisena.

Uudistuneeseen blogiinikaan en tuo kaikkea vanhaa sisältöä vaan olen poiminut mukaan parhaat palat. Kerännyt tekstejä, jotka ovat tärkeitä, ajattomia tai molempia. En koe enää mielekkääksi pysyä kronologisessa lokerossa vaan haluan blogini olevan kirkastettu kokoelma hetkiä, tunnelmia ja inspiraatiota. Jotain, josta voi poimia juuri tähän mielentilaan sopivaa sisältöä.

Varaudu siis muutokseen, se on tulossa. Älä haraa vastaan vaan heittäydy mukaan. Katso mitä se voi antaa. Niin minäkin aion tehdä.