Last Tuesday was here

Jotta uudelle tulee tilaa, pitää ensin päästää irti vanhasta. Tämä pätee niin elämään, ihmissuhteisiin kuin toimistoihinkin. 

En ollut koskaan ajatellut muuttavani Kaapelitehtaalta pois. Sellainen ei ollut käynyt mielessäkään ennenkuin maailmankaikkeus pisti tuulemaan ja pudotti nenän eteen sellaiset uudet tilat että oksat pois. 

Lähteminen on tuntunut kaikelta muulta paitsi siltä miltä kuvittelin sen tuntuvan. Nyt istun jo täällä uudella toimistolla mutta palataan vielä hetkeksi takaisin vanhoihin neliöihin. Viimeisiin päiviin, joiden tunnelatausta on vaikea tiivistää tekstiksi.

Erilainen kesä(kuu)

Olin ajatellut, että tästä kesästä tulee aika iisi. Ehkä ensimmäinen vuosiin, jolloin pidän ihan oikean loman ja otan muutenkin vähän rennommin. Hengittelen ja haahuilen. Vähänpä tiesin taas kerran. 

Maitoa ja hunajaa | Hello honeyn tuotekuvaukset

Pitkäaikainen yhteistyö on usein hedelmällisempää kuin pikarykäisy. Kun tuntee ja tietää asiakkaan, on helppo toimia ja ideoida lisää. Toisaalta se antaa myös asiakkaalle varmuuden. Voit luottaa siihen, että sitä saat mitä tilaat. Hello honey -hunajabrändi ei ole suinkaan ainoa asiakkaistamme, joka palaa kerta toisensa jälkeen takaisin siinä vaiheessa, kun tarvitaan jotain lisää. Tällä kertaa otimme hieman päivitettyjä promokuvia.

Luovuuden kanssa sokkotreffeillä

Inspiraatio on ollut vähän hukassa viime aikoina. Töihin meno on tuntunut tahmealta ja ajatukset ovat sirpaloituneet niin ettei sieltä löydy enää yhtään ehjää kappaletta. Uusista ideoista nyt puhumattakaan. Omatkin projektit tuntuvat nihkeiltä, ne eivät oikein etene, innosta tai puhuttele.

PINGistä PINGiin

Reilu vuosi sitten olin luopunut isoista hankkeista, perustanut alkuvuodesta toisen yritykseni ja kipuilin uuden edessä. En oikein tiennyt minne kuulun, kuka olen tai edes mitä haluan. Halusin kuitenkin eteenpäin ja isosti. Uusien tuulien tueksi ostin uudet kengät ja pistin ne ensimmäistä kertaa jalkaani viime vuoden PING Festivaleille Clarioniin.

Work | Kukkaisviikot

Minut tunnetaan useimmiten tummanpuhuvasta tyylistä mutta onneksi se ei estä tällaisten värikkäämpienkin projektien ilmaantumista työpöydälle.

Ammattilaisen ja amatöörin erottaakin mielestäni siitä, että ammattilainen tuottaa uskottavaa ja laadukasta jälkeä omalla epämukavuusalueellaankin. Eli silloin, kun asiakkaan toiveet eivät välttämättä vastaa niitä omia ydinmieltymyksiä. Moni aloittava graafikko jumittaa ihan turhaan yhdessä tyylilajissa mutta kun kokemusta karttuu lisää, alkaa (visuaalinen) maailma avautua ihan uudella tavalla.

Instax mini tuli taloon

Valmistaudumme juuri Oot niin ihana -brändin kanssa Lapsimessuihin ja kun meiltä toivottiin mahdollisuutta saada osastolla itsestään polaroid-kuva, ei minua tarvinnut kovin kauaa maanitella. Olin nimittäin himoinnut tätä pientä söpöläistä eli Instax miniä meille jo pidemmän aikaa.

Work | Sakemanni – Olutta ja salaperäinen hahmo

Se on se tunne, kun menet bileisiin ja sulle tarjotaan olutta, jossa on sun suunnittelema etiketti. Olutetiketin lisäksi Sakemannille suunniteltiin paljon muutakin mutta kaikki alkoi salaperäisestä hahmosta, joka etiketissäkin seikkailee.

Pääsiäisviikko pikakelauksella

Munat, kanat ja tiput vain viuhuvat kaikissa kanavissa kun pääsiäinen lähestyy. Olen itsekin viuhunut yhden sun toisen asian kimpussa ja joo, lähettänyt myös pari tipuemojia, myönnän. Nelipäiväinen viikko on käytetty tiiviisti hyväksi ja nyt aletaan olla jo (onneksi) voiton puolella. 

Nuuna | Muistivihkojen aatelia

Halusin alunperin suunnitella ihan oman bujon (mikä sekin olisi kyllä ihan mahtavaa!) mutta hetken ideoita pyöriteltyäni jouduin myöntämään, että Nuuna on oikeastaan tehnyt jo sen kaiken mitä olisin siihen bujoon halunnut tehdä. Siis laittanut yhteen upeat materiaalit, mageet printit, nerokkaat oivallukset ja viimeistellyn (Red Dot -palkitun) designin. Myönsin tappioni, hautasin omat suunnitelmani pöytälaatikkoon ja niin minusta tuli Nuuna-fani.

Beauty | Skin moods

Ällistyn välillä itsekin siitä, miten mahtavia juttuja pääsen työn puolesta tekemään. Kävin hiljattain haastattelemassa ranskalaisen Absolution-kosmetiikkabrändin perustajaa ja innostuin ihan uudella tavalla ihonhoidosta vaikka sarja on kutkuttanut minua aiemminkin. 

Some ei odota, älä odota sinäkään

Laitetaan ulos sitku mulla on instassa tarpeeksi kuvia. Ootellaan vielä, että saadaan vähän hiottua tota Facebook-sivua. Hei, ihan hetki menee vielä, että me mietitään, että miten tää kannattaisi tuoda ulos. Mä teen tän vielä ensin, tää ei oo ihan viimeistelty vielä, pitää varmaan miettiä, että millaisia postauksia me sit tehdään tästä. Hukkaatko sinäkin aikaa odottamalla, että saavutat jonkin mystisen pisteen, jossa kaikki on valmista?