Samassa kerroksessa kanssani oleva taidenäyttely on purettu ja tilalla on nyt tyhjä galleria. Kohta se varmasti taas täyttyy teoksilla mutta eilen jäljellä olivat vain hiljaiset vaijerit.

aurinkolaikka_04

aurinkolaikka_03

Päälle pääsivät uusi paitatunika ja sen kaveriksi ikivanhat legginsit. Minihameen sujautin vielä alle kun kumartuessa tuntui näkyvän turhankin paljon takamusta vaikka ryhdikkäässä seisonnassa paita pepun peittikin. Suosin työasuissa (kuten olette varmasti jo näistä käytännössä identtisistä asukuvista huomanneet) simppeleitä ja mukavia varusteita. Legginseissä on miellyttävä suhata pitkin cityä mutta niissä voi myös istua naputtelemassa hullun lailla konetta tuntikausia. Topeissa ja tunikoissa on sama juttu. Mikään ei saa kiristää eikä puristaa vaan päinvastoin useimmat vaatteeni lörpöttävät tai lärpättävät jostain suunnasta joka tapauksessa.

aurinkolaikka_02

aurinkolaikka

Tyhjiä seiniä vasten halusin kuvata asua aurinkoläikässä. Valo tanssi seinillä sekä avaimenperäheijastimessani ja aamupäivän raukeus valui hymynkareiksi suupieliin. Ulkona on hyytävä huivia vaativa tuuli, voisinpa asua aurinkoläikässä.