Tiedäthän sen tunteen, mikä lapsena oli kun laittoi äidin korkokengät jalkaan? Kutkuttavaa ja ihanaa mutta samaan aikaan kuitenkin sitä on vain, noh, lapsi aikuisten kengissä. Vaikka vuosien vieriessä aikuistumisesta en nyt niin tiedä, korkokenkiä opin kuitenkin käyttämään. Huulipunan kanssa minulla on sen sijaan edelleen jonkinasteinen ongelma. Tai ei vain jonkinasteinen vaan ihan täydellinen katastrofi.lips_03Katson aina vähän kateellisena kun muilla on huulipunaa ja he näyttävät upeilta ja luen naistenlehdistä vinkkejä siitä kuinka mihinkään muuhun ei tarvitse panostaa kunhan huulissa on punaa ja tadaa, tyylikäs look on valmis.lip_03Minä olen kokeillut huulipunaa ainoastaan juuri ennen suihkua vain todetakseni ettei se tunnu omalta laisinkaan. Kaapissa olisi vino pino sieltä sun täältä mukaan tarttuneita huuliasioita, jokainen niistä houkuttelee kyllä, samoin kuin ne kauniit kengät lapsena mutta toteutuksen jälkeen peilistä katsoo väistämättä, noh, lapsi äidin meikkipussilla käytyään.

lips_05Eihän sitä tietysti tarvitse tehdä mitään sellaista mistä ei pidä mutta pieni itsensä haastaminen olisi mielestäni kyllä välillä ihan paikallaan. Poskipunien kanssahan minulla oli aiemmin hieman sama ongelma ja kun uskalsin sutia niitä naamaani niin lopputulos olikin varsin mukiinmenevä. Jotenkin huulipuna tuntuu radikaalimmalta, se on sentään punaista ja kasvojen näkyvimmällä paikalla, huulissa. No okei, ovathan ne posketkin tietysti kasvoissa mutta siellä sivulla, tiedäthän. Huulet ovat keskellä, kirkuvan(punaisen)a huutomerkkinä.lips

Tiedän mitä ajattelet, voihan sitä aloittaa kevyillä kiilloilla, vaaleilla sävyillä ja varovasti. Tästä päästäänkin heti siihen seuraavaan ongelmaan. Tiedäthän ne ihmiset, jotka näyttävät upeilta ja siisteiltä kaatosateestakin tullessaan, joilla on hiukset kauniisti, meikki virheettömänä ja vaatteetkin juuri kodinhengettären silittäminä? No, minä en kuulu heihin. Vaatteeni ovat täynnä kissankarvaa, hiukset sojottavat mihin sattuu (kutsun tätä suttunutturaksi ihan vain siksi, että se kuulostaisi tarkoitukselliselta) ja meikitkin ovat vähän siellä sun täällä. En halua edes kuvitella mitä sille huulipunalle tapahtuisi tällaisen homssukan huidellessa pitkin kaupunkia. Etenkin sateessa.lip copyMillä ihmeellä te saatte sen pysymään kauniina, leviämättä, tarttumatta mihinkään (hiuksiin JA lasien reunoihin!). Jonkun mattasävyn nyt vielä ymmärrän joten kuten mutta hei kosteaksi jäävät kiillot punan päällä?!! Onko minulta jäänyt joku taikatemppu oppimatta?lips_02Oma lukunsa on sitten tietysti myös valikoiman laajuus. On punaa ja kiiltoa ja sävytettä ja kynää ja puikkoja ja purkkia. Mistä pirusta minä muka tiedän millaista väriä haluan huuliini laittaa. Vaikka värien kanssa pelaankin päivät pitkät niin tällä sektorilla (siis siellä huulissa) en edes tiedä mistä aloittaa. Kylmät vai lämpimät sävyt, mattaa vai kiiltoa, hoitavia elementtejä, suti, sivellin, puikko vai pensseli. Hileillä vai ilman, oranssiin taittavaa vai sinertävää, joopas eipäs.

lips_06Tulisikohan tästä syksystä kuitenkin huulipunasyksy? Löytyykö kohtalotovereita vai oletko sinä juuri niitä ihmisiä, jotka näyttävät ihanalta punassa kuin punassa? Jaa parhaat vinkkisi kommenttiboksissa ja auta huulitumpeloa!lip_02 copy