Minulla ei kertakaikkiaan ole sanaa sille, että joku kutsuu kotiinsa O:n leikkimään, lupaa samassa syssyssä hakea molemmat tytöt päiväkodista ja huikkaa, että tulet sitten perässä kun ehdit. Ja tämä sellaisella viikolla kun oma jaksaminen on kovasti kortilla ja vuorokauden tunnitkin käytetty jo lähes loppuun hiottavien työprojektien kanssa. Sillekään ei oikein ole sanaa, että viiden jälkeen tulee pitkä tekstiviesti, jossa kerrotaan muksujen leikkineen onnellisena pihalla, syöneen pastaa ja kastiketta ja jatkaneen sitten sisällä touhuissaan ja että ei ole kiire tulla, kahviakin saa ja ruokaakin jäi jos on nälkä.

hileet_09

Eikä sille, että kun puoli seitsemän jälkeen saavun juosten töistä vihdoin hikisenä ja väsyneenä paikan päälle, todetaan hymyillen, että tulitpa aikaisin, molemmille mukuloille on organisoitu kynsistudio hileineen ja koristelukynineen ja sen jälkeen on kuivatteluajalle lastenelokuvaa, jäätelöä pakastimesta ja pillimehua. Ja tietysti sitä kahvia ja aivan mahtavaa keskusteluseuraa.

Ehkä jos oikein yritän niin se sana voisi olla joko supernainen tai Kiitos. Isolla K:lla.